Klikkaa tästä ja etsi dokumentti »
26.SYYSKUUTA 2015 ALKAEN laitevalmistajalta toimitetuissa, alle 70 kW tehoisissa lämpöpumpuissa tulee olla samantyyppinen energiamerkki kuin esimerkiksi TV-laitteissa ja jääkaapeissa. Tavoitteena on antaa kuluttajalle helppo tapa vertailla tuotteiden energiatehokkuutta. Energialuokat alkavat huonoimmasta G-merkinnästä päättyen parhaimpaan A+++ -merkintään. Energiamerkintä on osa tavoitetta pienentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä EU-direktiivin 2010/30/EU pohjalta.
Lämpöpumpuissa voi olla useita energiamerkkejä. Tuotemerkki löytyy kaikista lämpöpumpuista ja siinä on tiedot tuotteen energiatehokkuusluokasta, mitoitustehosta ja äänitasosta. Tilalämmityksen merkintä perustuu koko vuoden kattavaan lämmitystarpeen mukaiseen vuosilämpökertoimeen. Lisäksi pumpulle on omat energialuokkamerkinnät lattialämmitykselle (35°C) ja patterilämmitykselle (55°C). Huomioithan, että merkkiskaala loppuu merkkiin A++ tilalämmityksessä ja merkkiin A lämpimälle käyttövedelle.
Merkissä on myös kolmeen alueeseen jaettu Euroopan kartta kolmesta eri ilmastovyöhykkeestä. Kullekin aluelle ilmoitetaan oma mitoitustehonsa. Energiatehokkuusluokka on määritelty keskimääräiselle ilmastovyöhykkeelle, joka kuvaa Keski-Eurooppalaisia oloja. Ilma/vesilämpöpumpulle pelkkä energiatehokkuusluokka voi siten olla harhaanjohtava meille kylmässä pohjolassa asuville. Onneksi olosuhteisiimme soveltuvaa tietoa löytyy energiamerkin lisäksi mukana toimitettavista tuoteselosteista.
Energiatehokkuusluokka lämmintä käyttövettä tuottavalle lämpöpumpulle on useimmissa tapauksissa A, paremman teholuokan saavuttamiseksi tulee tuotetta täydentää esim. aurinkoenergialla. Oleellinen tieto merkissä on ns. kuormitusprofiili, joka kerrotaan pienen hanakuvan yhteydessä. Lämpimän käyttöveden vuorokautinen käyttö voi olla hyvin pienestä 3XS -merkinnästä, erittäin suureen XXL -merkintään. Suomlaiseen käyttöön sopiva merkintä varaajallisissa lämpöpumpuissa on yleensä L-XL.
Tuotemerkkiä voidaan täydentää järjestelmämerkillä, jonka tuottaa joko suoraan valmistaja tai järjestelmän kokoava asennusliike.Yksinkertaisimmillaan järjestelmämerkkiä käytetään tavalliselle lämpöpumpulle, jossa on käyttövesivaraaja sekä ohjausjärjestelmä. Tässä tapauksessa merkki toimitetaan suoraan valmistajan toimesta tuotteen mukana.
NIBEltä löytyy valmiina merkki myös tavallisimmille yhdistelmille, esimerkiksi kun lämpöpumpulla on ulkoinen varaaja. Laajemmissa lämmöntuottojärjestelmissä esimerkiksi kokoonpanon sisältäessä lisälämmölle kattilan tai aurinkolämmityksen, merkki kuvaa kokonaisuuden energiatehokkuutta. Tällöin tehokkuus lasketaan itse ja energiamerkki tuotetaan NIBEDIM -ohjelmalla.
Olemme tottuneet primäärienergiatarkasteluun rakennusten energiatodistusten yhteydessä. Tällöin kerroin on 1,7, koska Suomessa keskimäärin yhden sähkön kilowattitunnin tuottamiseen tarvitaan 1,7 kWh primäärienergiaa. Energiamerkinnässä huomioidaan myös tämä ero sähkön ja esimerkiksi primäärienergiaksi lasketun maakaasun välillä, jolle kerroin on yksi. Koko Euroopan sähköntuotannossa käytetään meitä enemmän kaasua ja kivihiiltä, joten kerroin on korkeampi 2,5. Koska energiamerkintä kattaa koko Euroopan, käytetään kaikkialla samaa kerrointa - vertailtavuuden helpottamiseksi.
Vaikka lämpöpumpun erinomainen hyötysuhde jaetaan energiatehokkuustarkastelussa kertoimella 2,5 päätyvät ne energialuokkien yläpäähän. Suoraan sähköä käyttävät tuotteet, kuten lämminvesivaraajat, ovat kertoimen vuoksi tiukemmalla ja saavat useimmiten merkinnän C, vaikka olisivatkin huippuhyvin lämpöeristettyjä.
Juoksutusprofiili = kuormitusprofiili=merkintä siitä vuorokautisesta käyttöveden juoksutuksesta, jota vastaava energiankulutus on testattu. Merkintä ei kerro tarkasti kuinka paljon varaajasta saadaan lämmintä vettä.
Lämpöpumpun energiamerkki = tuotemerkki (lämpöpumppu) = lämmöntuottoyksikön (ei ohjausta, ei varaajaa) energiamerkki.
Yhdistelmämerkki = energiamerkki/kokoonpanomerkki = kun laiteessa vähintään lämpöpumppu ja ohjaus.
Mitoitusteho = nimellislämpöteho = se lämpötehon tarve, joka säävyöhykkeen mitoituslämpötilassa on valittu lämmitystehon tarpeeksi, ei suoraan lämpöpumpun suurin lämmitysteho.
Kylmä ilmasto = kylmä ilmastovyöhyke = Euroopan kylmä ilmastovyöhyke, säätiedot Helsingin mukaan, yleisesti Pohjoismaat mutta myös kylmiä alueita Keski-Euroopassa, mitoituslämpötila -22 °C.
Keskimäräinen ilmasto = keskimääräinen ilmastovyöhyke = Euroopan keskimääräinen ilmastovyöhyke, säätiedot Strasbourgin mukaan, vastaa yleisesti Keski-Eurooppaa, mitoituslämpötila -10 °C.
Lämmin ilmasto = lämmin ilmastovyöhyke = Euroopan lämmin ilmastovyöhyke, säätiedot Ateenan mukaan, vastaa yleisesti Etelä-Eurooppaa, mitoituslämpötila +2 °C.